mardi 23 juillet 2013

Niin monta nollaa kuin mahdollista

Jos minun pitaisi kuvailla Hong Kongia yhdella samnalla niin se olisi raha. Ehka opiskeliljana nakisin asiat eri lailla mutta nain tyoelamassa huomaa etta business on kaikille kaikki kaikessa. Taalla ei tyotunteja lasketa millaan ammatiliiton mittaamalla tavallaan vaan useimmat paiskivat toita monta tuntia paivassa tai ainakin niin paljon kuin jaksavat. Lansimaalaisilla on useimmilla ainakin siivoja joka kay kerran viikossa ja lastenhoitaja. Nama ovat sitten jostain muualta Aasiasta tulleita, useimmiten Filippiineilta. Palkasta voidaan aina neuvotella ja lisamaksusta voi "paasta siivoamaan" paamakuuhuonetta kun rouva on poissa.

 Siita puhutaan kaikkien kanssa ja monessa muodossa. Joskus mietitaan miten paljon sai alennusta kaupassa jugurteista tai kuinka paljon taloyhtio on korottanut vuokria, mika ruokapaikka meidan kortteerissa on kallein ja kuinka paljon maksaa magnumpullo vodkaa missakin yokerhossa. Muiden tuloja syynataan aika tarkasti ja juoruista kuulee kenella sita rahaa olisi ja missa maarin. Tasta syysta myos asuinpaikka on tarkea, silla siita pystyy paattelemaan yhta jos toista. Paalta pain rikkautta onkin vaikeampi paatella jos ei tieda. Meilla kay esim muutamia IT-nortteja tai muuten vaan jo niin suuria pomoja, etta he voivat hengata vapaa-ajallaan ihan rennosti kulahtaneissa shortseissa ja lippiksessa. Tai tiesitteko, etta Kazakstanissa suurin vaurauden merkki on pukeutua upouusimpiin urheiluvetimiin?

Luokkaerotkin ovat tietty ihan erilaiset kuten Suomessa. Rikkaita lansimaalaisia on taalla investoimassa yhteen jos toiseen kohteeseen, samoin uusrikkaita mannerkiinalaisia jotka haluavat ostaa ihan kaiken. Taman takia Louis Vuittonilla ja Chanelilla kiemurtelee aina pitkat jonot, kun ei ne kaikki sinne Ranskaan asti jouda! Hong Kongin venalaisvaesto on myos paisunut viime aikoina muunmuassa Kyproksen pankkiongelmien takia. Meillakin heita kay ja voi jessus sita merkkien pursuilua vaatteissa, ihan silmia haikaisee. Eras tyttokaverini shoppaili aina Louis Vuittonilla ja Hermesilla joten menin sitten ihan yksinani sinne H&M:lle.

Raha on myos se ratkaisevin tekija naimisiin mennessa. Useammat tytot juoksevat tukka putkella sen  rikkaimman miehen perassa, oli se sitten ihan kuinka kauhea tahansa. Taman takia lansimaiset ovat kovaa valuuttaa silla tienaavat useimmiten enemman kuin perushongkongilaiset. Myos tyton perhe voi pyytaa rahaa sulhoehdokkaalta kaiken maailman kuluja maksamaan. Niinpa ainoastaan osa avioliitoista solmitaan rakkaudesta. Kun hyva toimeentulo on turvattu, voi alkaa etsia sita ihan kivaa rakastajaakin. Tama on muuttumassa uudemman sukupolven tyttojen kanssa silla he ovat kayneet opiskelemassa jossain muualla maailmassa ja vahan lansimaalaistuneet joten paljon itsenaisimpia vaikka perhe (ja sen mielipiteet) merkkaa edelleen tosi paljon.

Jahas vois tassa lopettaa jaarittelun ja alkaa tekemaan jotain sen palkkansa eteen...

4 commentaires:

  1. Tosi mielenkiintoinen postaus! Designputiikkijonoista kuulinkin eräältä argentiinalaiskaverilta, joka juuri kävi Hong Kongissa. Häntä ahdisti sama raha-asia, vaikka täällä rahasta voikin puhua avoimemmin kuin Suomessa. Ei toisaalta Suomesas näekään niin suuria tuloeroja ja luokkia, etenkään päälle päin.

    RépondreSupprimer
    Réponses
    1. Musta tuntuu, etta rahan tarkeys on taalla kulttuurin osa. Ei kukaan arvosta jotain lahi- tai luomuruokaa kuten Suomessa vaan sita kuinka saman ruokapaketin saa tuotettua halvimmalla mahdollisella tavalla. Mekin esim. tuotetaan osa paketeista tms Kiinan puolella kun siella on halvempaa. Minkaan jutun alkuperasta ei voi olla varmaa, kun pakkauksiin voidaan ihan torkeesti liimata noin vaan "organic".

      Samoin laatu-hintasuhde ja ekologisuus on useille jotain ihan utopiaa. Esim. mina maksan mieluummin 35e hyvalaatuise(mma)sta puuvillaisesta mekosta kun takalainen kaverini pyorittelee vieressa silmiaan ja on aivan onnessa kun loytaa samantapaisen tekokuituisen mekon rattikaupasta 5 eurolla. "Miksi sa maksat niin paljon kun sen saa halvemmallakin?". Olen jo paassyt taman kulttuurieron yli mutta aluksi oli hieman hankala miettia miten toinen voi pitaa kauhean hiostavia kuteita jossa mekon helmakin on leikattu ihan vinksinvonksin ja sit parin kerran jalkeen heittaa sen menemaan. "Kun on niin halpaa, etta voi ostaa uudenkin". Aaargh.

      Supprimer
  2. Mielenkiintoinen aihe! Jannaa nahda miten osalle raha on niin tarkeaa. Tottakai se on tarkeaa etta voi elaa, mutta etta valita siippa sen tulojen perusteella - huh ei kiitos :)

    RépondreSupprimer
    Réponses
    1. Just tama meinaa olla meille lansimaalaisille varmaan aika hankalaa ymmartaa kun on varaa valita. Enemman tai vahemman jarjestetty avioliitto taitaa kuitenkin olla monessa paikassa maailmaa ihan arkipaivaa, luulen.

      Supprimer