vendredi 15 novembre 2013

Veneilemassa

Nyt kun taalla sataa ihan taivaan taydelta ja ukkostaa, on ihan hyva mun mielesta keskittya paivittamaan mun Phuket-muistoja. Taalla on elama alkanut asettua sellaiseen tuttuun ja turvalliseen tyonhaku-netissa roikkumis-kavereiden tapaaminen- ylensyontikanavaan ettei edes hirveaasti kuvia tule otettua. Mun kamerasat on siis tyhjentynyt jo kaikki omat kuvat ja kaikki ne muut kivat on miehen iphonella, joita en ikina muista ladata tietokoneelleni asti.


 Mullahan oli Phuketissa viela pari viikkoa sellaista haahuiluaikaa, etten oikein tiennyt mihin pain sita menisi. Ekaksi lahdin sinne saarille ja sen jalkeen olin viela viikon Phuketissa ennen kuin paatin, etta nyt voisi olla aika hyva hetki buukata se halppislento Australiaan. Hengailin tiheaan niiden parin kaverin kanssa joihin tutustuin meidan paattikurssilla enka paljoakaan jaksanut kaveerata muiden matkailijoiden kanssa mita nyt valilla jutustelin jonkun kanssa meidan hostellissa. En taida edelleenkaan tajuta ihan taysin yksinmatkaamisen ihanuutta, musta tuntuisi tosi raskaalta olla tutustumassa uusiin ihmisiin koko ajan. Olin siis enemman kuin iloinen, etta meidan luokan toisesta tytosta tuli hyva kaverini ja parin pojankin kanssa juttu luisti.

 Kaksi kaveriani jatkoivat kurssien suoritusta meidan koululla ja aloittivat purjehduskurssin. Piankos myos Ella oli siella "tyoharjoittelijana" eli ruskettumassa purjehdusveneen nokassa silla valin kun toiset kaansivat purjetta ja suuntaa hiki valuen. Vahan pidin moottorikeppia janassa valilla.

 Mulla ei ollut mitaan valittamista, aurinko paistoi, olin jo paattanyt etta nyt voisi lahtea taalta seuraavaan paikkaan kun tyonetsinta osoittautui no, ennen aikaiseksi. Lauantaina kaytiin viimeisella, opettajan omalla purjehdusveneella, paivareissulla, illalla biletettiin ankarasti, kaytiin kuutamouinnilla meressa kaverin kaa ja nukuttiin hytisten sadeviittoihin kaariytyneina rantatuoleissa. Sunnuntaina kurvailtiin skodalla puolen tunnin matka kotiin, napyttelin viisumihakemuksen menemaan, illalla sain myontavan vastauksen, ostin lentolipun ja maanantai-iltana olin Sydneyn koneessa. Nain napparastikin voi matkustaminen joskus menna...

Meidan lauantain paivaretki oli kuitenkin tosi mahtava. Mina harjoittelin stewardess-rooliani ja jarjestin lounaan. Muut purjehti ja mina lojuin nokassa.

"Mika se onkaan nimeltaan, se aina veneen nokassa sijaitseva merenneidon nakoinen patsas?"
mina: "Ella?"  Paivan naurut.

Lounas tauolla pysahdyttiin myos eraaseen rantaan ja kaytiin pulikoimassa. Nyt on hyva muistella, mutta silloin oli mielettoman kuuma! Hiki vaan valui ja kannella odotti, etta paasisi loikkaamaan veteen. Mun snorkkeli on valitettavasti havinnyt jonnekin ihan muualle kuin mun matkalaukkuun joten vedenalaisesta elamasta on vahan havaintoja. Onneksi oli sentaan mielettoman hyva seura ja mun hommaamat Oreo-keksit.

jeudi 7 novembre 2013

Tiedat ettei olla enaa Thaimaassa kun...

- Ruokaa saa ilman, etta se olisi tosi tulista tai erillista maustekastikepussia


- Vessapaperin saa heittaa ponttoon! Eika ponton vieressa ole edes erillista vesiastiaa
- Hanasta tulevaa vetta saa oikeasti juoda
- Tiet nayttaa tosi oudoilta: niilla kulkee vain autoja
- Liikenne kay edelleen vasemmalla puolella, mutta sujuu sulassa sovussa eika kukaan ajaa omaa kaistaasi vaaraan suuntaan eli vastaan


- Tien varsilla ja kaikenmaailman kauppojen edessa ei ole pienoista skootterimerta
- Jos autojen seassa pujahteleekin joku moottorivetoinen pyora silla on satavarmasti kypara paassa toisin kuin puolella Phuketin vaestosta
- Tien varsilta ei loydy ketaan kauppaamasta duriania tai ananasta

Aivan karsealta haiseva ja maistuva durian

- Ihmiset puhuu englantia! Hammastelen tata koko ajan, kun puoleksi ainakin tajuaa mita muut puhuu. Ja tuoteselosteista tajuaa jotain eika tarvi arpoa kuvan perusteella mita tama nyt olisi. En siis ole ikina asunut englanninkielisessa maassa.


- Vaatekaupat myy oikeannakoisia vaatteita eika pelkastaan muovisia sandaaleja, saronkeja ja liehuvia, monikuvioisia hippivaatteita
- 7Elevenista ei saa ostettua kaljaa. Eika edes tavallisesta kaupasta. Mutta taalla saa viinia, jee!


- Tien varsilla on ihan oikeita kavelyteita, jossa saa vaan kavella. Ja kavella rauhassa, ilman etta
kukaan toottaa tai huutelee taksia.
- Kaikki tuntuu hirvean kalliilta eika euron riisikasvisannoksia enaa loydykaan

Kavin iltaisin eraassa kasvisravintolassa syomassa euron annokseni, Kaikki ruoat oli esilla ja sormella naytin summanmutikassa, etta tuota ja tuota ottaisin. Osasta osasi hieman sanoa mita se on, osasta en ikina ottanut selvaa.

Pienta Thaimaa-ikavaakin on siis ollut ilmassa. Nyt myohemmin olen tajunnut, etta siella olikin aika kivaa ja kun sattumalta olin viela niin mahtavassa seurassakin. Onneksi Australiasta ei ole sinne kovin pitka matka, joten Thaimaa jaa kieppumaan matkustelulistallani. 

mardi 5 novembre 2013

Mita sisaltyi viime kuuhun

Tama Australian alkuaika on mennyt aika akkia, vaikka mitaan hirvean hyodyllista en edes ole saanut aikaan. Eniten blogin paivitysta ja kirjoittelua haittaa julmattoman hidas netti, jossa joskus yhden sivun lataamiseen menee monta minuuttia. Sain tosin angettya itseni Instagrammin maagiseen maailmaan, johon on paljon helpompi paivitella kuvia talla huonolla nettiyhteydella. Minut loytaa sielta ellatolu-nimella. Tassa vahan kuvia mita onkaan tullut tehtya viime paivina:

Kavin turistireissulla The Cityssa eli Sydneyn keskustassa, itse kun asun ihan kaupungin etelapuolella. Ja sitten otettiin tietty vahan turistikuvia...

 ...joista osa onnistui paremmin kuin toiset. Taisi hieman tuulla niin etta tukkakin oli miten sattuu.

Kavin katsomassa no, sita Sydneyn kuuluisaa oopperataloa. Siella se kiltisti nokotti eika itselle ainakaan herattanyt mitaan kuumia tunteita. Ehka se nayttaa paljon kauniimmalta jossain oisessa, tunnelmallisessa valaistuksessa.

Olen bongaillut kaupungista kivoja graffittiseinia...

 Ihastellut keskikokoisia pilvenpiirtajia. Ehka Hong Kongin jalkeen mikaan tavallinen talo ei nayta enaa laheskaan yhta korkealta. Musta tuntuu koko ajan, etta taalla on niin hirveasti tilaa! Keskella keskustaa laakeita puistoja sun muuta ja isoja, pihallisia omakotitaloja joka paikassa. Kerrostalotkin on vaan jotain parikerroksisia ja kaupat ovat kiltisti kadulla vierivieressa rivissa eika niita tarvi etsia jostain 32-kerroksen uumenista.

Olen kaynyt syomassa muunmuassa tosi hyvaa korealaista ruokaa. Nam! Juustoa olin kaivannut Aasiassa myos ja sita on tullut laitettua vahan yhteen jos toiseen paikkaan. Ruokapaikkoja nakyy olevan joka lahtoon, joskin kaikki enkkutyylinen tuntuu olevan perusmuonaa. Munia ja makkaraa aamiaiseksi ja fish'n'chips illalliseksi. Kala on kylla hyvaa, viela kun ehtisi lohen kimppuun. 

Pojat tekemassa calzonea

 Mun kamppis on uskomattoman hyva kokki ja meille on muodostunut maanantai-illasta "perhepaivallisilta" ja joku ilta viikollakin vahintaan kerran kutsutaan kaverit kylaan ja pistetaan ruokabileet pystyyn. Naita on tietty tosi kiva jarjestaa ja syoda vatsansa jarkyttavan tayteen, mutta sitten taytyy taas siivota haha.

Vahan aikaa sitten tehtiin pizzoja. Jestas olin oikeasti ihan halkeamaisillani. Mun pizzaan tuli grillattuja munakoisoja ja marinoituja paprikoita (muunmuassa). Mielettoman hyvaa! Syotiin naita kaksi paivaa ja paisuin varmaan pari kiloa.

Mun tyonetsinta jatkuu edelleen joten siirrynkin tasta sen pariin taas uudestaan. Mutta lyhyesti Ella tykkaa Australiasta!  

lundi 4 novembre 2013

Satamassa

Taalla on ilmat alkanut viilenemaan vaikka kesa pitaisi olla ihan ovella. Olen ollut auttelemassa kamppistani muutamaan otteeseen meidan laheisessa satamassa, jossa han on toissa. Ja samalla olen kovasti yrittanyt ruskettaa saariani minishortseissani...

 Tama olisi taas toinen tallainen "Voitteko uskoa"-juttu, mutta olen siis ollut puunaamassa veneita! En kylla meinaa itsekaan uskoa miten olen paatynyt tallaiseen hommaan, mutta niin vain olen kykkinyt siella menemaan. Ilmeisesti Australialla on minuun tallainen vaikutus.

Olen pessyt, kiillottanut, hionut ja vahannut pari hienompaakin tapausta ja on ollut oikeastaan aika hauskaa. Hyvassa seurassa voi valilla rupatella, nauttia auringosta ja sitten taas hio selka vankaralla. Tykkaan kovasti tyoskennella meren laheisyydessa, mutta sanottakoon, etta se sisapiian tyo ja drinkkien kaatelu kylla kavisi mulle tosi paljon paremmin...