@ Marriott

Aitienpaivaa juhlittiin taalla ihan samaan aikaan kuin Suomessakin jossa oma ihana aiti majailee. Aikaeron takia olin katevasti ihan ajoissa sahkoisten onnittelujeni kanssa vaikka oikeasti tapahtuma meinasi melkein unohtua. Taalla kaytiin illallistamassa aitienpaivan kunniaksi kaverini perheen kanssa ja hanen aitinsa sai ihan aidon oikeita kukkiakin tyttariltaan. Omani nyt joutuu vaan odotella kaikenlaista juhlistamista kanssani aina seuraavaan Suomenvierailuun asti.

Kaytiin JW Marriott-hotellin ravintolassa syomassa kantonilaista ruokaa. Suomalaisena olen tottunut vahan vaatimattomampiin ravintoloihin ja kesapiknikkeja rakastavana en ole mikaan luksuksen peraan kuuluttaja, mutta taallapain mita hienompi paikka sita parempi. Paikallisten tapojen mukana siis mentiin ja hiihtelin perassa tahan ravintolaan, jossa oli enemman tarjoilijoita kuin ruokailijoita.

Ruoka oli tosi hyvaa joskaan ei paras nauttimani ateria ja ihan kivan tyyriskin. Alkupala oli suosikkini: ravunkuoressa jotain rapu-sipulimossoa juustokuoren alla. Namnam vaikka taydesta koostumuksesta ei pahemmin tietoa olekaan, en tilannut itse mitaan paitsi jalkkarini.

Sitten pieni kooste muista paaruoista. Tuon kasviskasan vaalean violetit renkaat on kuulemma lootusta ja tykkasin siita myos kovasti. Kaloissa on aina ruo'ot yhta tiiviisti tallella joten niita on vahan hankala syoda puikoilla ja minulla menee useimmiten jossain vaiheessa hermo. Mulle tilattiin muitakin kasvis- ja kalajuttuja ja muut nauttivat myos lihaa kuten tuon kuvan hanhenmaksalla hoystetty lihajuttu.

 Janojuomana oli punaviinia, yksi siskoista oli tuonut hienosti klassifioidun (grand cru classe) Pauillacin alueen viinin vuodelta 1995, mutta se olikin aika pettymys. Saavuimme hieman myohassa joten viini oli maannut jo hetken karahvissa ja mielestani se oli liaaksi ilmastoitu. Maku oli lavea ja varsinkin jalkimaku haihtui suusta liian nopeasti. Myohemminkin tuntui ettei siina ollut tarpeeksi rakennetta, ja kivan nena lassahti maistellessa. Ruoan kanssa tama tosin meni paremmin. Ja sitten teeta! Ei taalla paljon vetta juoda janoon.

Voi sita viinia yrittaa nauttia pullostakin...

 Ja minulla oli uude(hko)t korkkarit! Tassa valokuvaaja ei nyt ihan viela hallitse paivan asukuvausta, mutta tama on ainoa jossa kengatkin nakyy. Oli muuten hyvat jalkaan ja tietty niiiin kauniit, mutta liian korkeat. Juu sanon nyt taman silla pakian alla ei ole muuta kuin hieman pehmustetta ja alamaessa olin moneen kertaan tuiskahtaa nenalleni. Mutta mutta eikohan niille jotain keksita...