Lahdettiin liikenteeseen paivana jolloin satoi taas kivasti kaatamalla. Tata oli kiva ihannoida kaksikerroksisen bussin ylakerrasta, ihan etupenkilta ja pidatella henkea joka kerta kun bussi nayttaa pysahtyvan ihan edessaolevan takapuoleen.
Kaytiin Tsim Sha Tsuissa eraassa hotpot-paikassa ja naita nayttaa olevan parissa muussakin paikassa.
Keskella poytaa levy odottaa soppapataa ja sen kuumentamista. Syomiseen kuuluu aina monia eri kippoja ja lautasia, lusikoita ja puikkoja. Kahdet syomapuikot laitetaan sen takia, etta toisella noukitaan ruokia omalle lautaselle ja toisella ne sitten syodaan.
Me valitsimme tulisen liemen ja siihen kylkiaiseksi tytot tilasivat yhta jos toista naposteltavaa.
HK facta: Ravintoloissa ruokalistat ovat aina niin hirvean pitkia etten millaan jaksaa niita lukea. Niinpa kaverini tilaavat aina minullekin kaikkea enemman tai vahemman outoa kasvis-ja kalajuttuja.
Taalla salaatit syodaan yleisemmin kuumennettuna, esimerkiksi juurikin tuonne hotpotin liemeen heitettyna.
Kalat uiskentelevat viela isossa akvaariossaan eika niilla raukoilla ole mitaan hajua mihin pataan ne pian joutuvat.
Tama hmmmm, hauskan nakoinen merenelava on myos syotavaa. Siina on kuulemma paljon kollageenia joten se on hyvaksi iholle. Kollageeni tuntuu olevan taalla taikasana mita ruokaan ja ihonhoitoon tulee.
Tytot dippailemassa hotpotin aarella. Noilla puikoilla on muuten valilla aivan mahdottoman vaikea syoda, kun kaikki tuntuu luisuvan niiden valista niin helposti. Yrita nyt sitten niilla noukkia jotain tuolta padasta. Olen ihan vakuuttunut etta taman takia kiinalaiset viettavat niin paljon aikaa ruokapoydan aaressa eivatka hirveasti liho...
Kaiken huipuksi meilla oli tosi hieno nakoala meidan ikkunapoydasta. Veden toisella puolella siintaa Hong Kong Island ja keskuskeskusta.
Siina hujauksessa meni taas yksi kiva ilta uudessa kotikaupungissa.
Hei,
RépondreSupprimerEkaa kertaa lueskelen tätä sun blogia, ja mielenkiintoiselta vaikuttaa! Itsekin olen Ranskasta päätynyt muualle maailmalle (Peruun). Itseänikin vähän häiritsee tuo tapa, että ei voida jakaa laskuja, ruokia, juomia jne.
Kävin pari vuotta sitten Hong Kong:ssa työmatkalla ja tätä lukiessa muistui matkan yksityiskohtia mieleen, mm. juuri tuo hotpot, joka oli yksi ruokasuosikkini!
Hot pot on hyvaa mutta silloin tulee aina syotya liikaa. Aivan ahkyssa vyoryn aina ravintolasta kun haluaisin syoda sielta padasta viimeisimmankin salaatinlehden.
RépondreSupprimerNiinhan se on etta Suomessa aika monessa asiassa on vaikea jakaa, esim LKJulia blogissaan puhui kerran kotibileiden koostumuksesta. Ranskassa tuodaan pullo ja sitten saa juoda mista ja mita haluaa kunnes mitaan ei enaa ole jaljella kun taas Suomessa kaikkien melkein numeroidut kaljat on hienossa rivissa ja auta armias jo otat jonkun toisen omaa.
"Melkein numeroidut" -hyvin sanottu :) Joskus aikoja sitten pidin pienet kekkerit kotonani Pariisissa, ja sinne tuli vieraaksi myös Suomesta vierailulla oleva tyttö (tutun tuttu), joka koko illan ajan piti omaa pulloaan visusti tuolinsa jalassa, josta sitten kaateli itselleen lasillisia. Ranskalaisilla vierailla riitti tästä puhuttavaa vielä viikoiksi eteenpäin :)
RépondreSupprimerMa tykkaan vieraanvaraisuudesta ja siita ettei turhista nipoteta. Taalla Jenkeissa esimerkiksi kun mennaan baariin ostaa yleensa joku suoraan "kierroksen" koko porukalle, sitten seuraava jne. Jokainen vuorollaan. Tama on kuin sanomaton sopimus. Ei tulisi kuuloonkaan olla tarjoamatta kaverille. :)
RépondreSupprimerLoysin sun blogin tassa vasta (en tieda miten en oo aiemmin tahan tormannyt kun luen mielellani just taman tyylisia blogeja!) Tosi kiva blogi sulla :) aloin lukemaan tata nyt lapi. En viela ole selvittanyt mita teet (tai siis teit) tuolla Hong Kongissa. Selviaako se myohemmin blogista:) ?
haha on kylla totta etta paljon helpompi tehda kierroksia kuin ostaa yksitellen :)
SupprimerOn varmaan jossain maininnut mutta olin siella siis viinikaupassa toissa. Kaikki kuvatkin on sielta mita blogista loytyy silta ajalta .
Joo mä tajusin sen oikeestaan heti kun olin tuon kommentin jättänyt. Oli varmaan jäänyt postaus tai osa jotain postausta välistä :) sun elämä kuulostaa just sellaselta, mitä mä haluaisin mun elämäni olevan. En osaa asettua aloilleni. Harmi vaan mutta tällä hetkellä ei oo oikeen vaihtoehtoja. Ainakin vuosi pitää olla täällä (Houstonissa).
Supprimer