Lisaa vauhtia

Hei vaan! Olen paassyt turvallisesti ja ongelmitta Australian maaperalle. Nama alun ensiviikot on tosin mennyt aika akkia kaikkeen tutustumiseen. Kulttuurishokkiakin on ollut ilmassa, olin vissiin ollut aika tottunut ihan huomaamatta aasialaiseen menoon ja siihen, etta missaan ei kuitenkaan ymmarra mistaan mitaan joten voin samantien tehda vahan sinnepain. Taalla on illalla aivot ollut puolikuolleessa asemassa ja ihmisten jutuissa on edelleenkin valilla tosi hankala pysya mukana. Valilla on meinannut menna hermot siihen, etta taas pitaa kaikki opetella alusta ja tuntea itsensa valilla tyhmaksi kun ei tieda, etta kaljat pitaa hakea eri kaupasta, illallisaika on jo kuudelta ja seitsemalta aamulla pitaisi olla jo joogassa tai surffaamassa. Toisin sanoen paivarytmi on ihan eri kuin mulla!

Lisaksi heti ekaan viikonloppuun mahtui kirjaimellisestikin vauhtia. Kaikki alkoi tasta...

...ja paattyi tanne. Tulin siis vierailleeksi sairaalassakin monena paivana, kun miekkonen kaatua pamautti skeittilaudallaan ja mursi ranteensa. Taytyy tunnustaa, etta yhtena iltana lahdin minakin skeittaamaan kamppiksen kaa ja ihan samalla lailla siina kavi, etta loysin itseni maasta, mutta sentaan suht vahingoittumattomana. Voitteko kuvitella Ellaa skeittilaudalla hameen helmat hulmuten ja kalja kadessa! Oikea prinsessahetki.

Nyt olen kovaa tyonhaussa ja paivisin toimin kotona siis valilla sairaanhoitajanakin. Kuvia ja tekstiakin olisi kovaa tulossa, mutta netti jumittaa toisinaan ihan kiitettavasti. 

Sama Sama mut Eri

Vaihdoin muuten blogin nimen nyt vahan sopivammaksi! Enaa kun ei olla pelkastaan liikenteessa missaan Hong Kongissa, vaan suunta on valilla hippasen sekaisin itseltakin niin tallainen maailmalla-lisa nyt tuli uudeksi nimeksi. Muuten pysyy kaikki samana, osoitteesta alkaen.

Taalla kaikkien kayttama lausunta : Sama sama mutta eri. Luulin tata ensin poikien vitsiksi, mutta ei! Olen nyt kuullut tosi monen thai-henkilon kayttavan tata ja aina jaksaa naurattaa. Takalaisessa kulttuurissahan ei voi sanoa suoraan ettei osaa tai tieda jotain tai edes ihan pelkkaa ei:ta, joten siihen saumaan tama sanonta kay hyvin. Valilla arsyttaa, kun toinen vastaa aina joo ja sitten saa arvuutella, etta kuinkahan joo se nyt onkaan...

Lopulta tama on taysin totta, nimittain lahden taas matkalle! Oltiin eilen bilettamassa taman saarekkeen pohjoisosassa, nukuttiin rantatuoleilla ja klo 10 kotiin tullessa naputtelin Australian viisumihakemuksen menemaan silmat tihrussa ja krapulassa. Iltapaivalla tuli myontava vastaus ja buukkasin heti peraan lennot. Lento Sydneyseen lahtee siis huomen illalla. Seuraavaksi kerrontaa sielta vaikka naita Thaimaajuttujakin riittaa viela kasa pain. Kuulemiin pian uudelta mantereelta! 

Vapaus ja Rastaman yeah

Viela lisaa Koh Lanta juttuja! Alkaa olla tosin viimeiset kuvat kyseessa, mutta nauttikaa nyt silla, taalla Phuketissa alkaa paivat vahan toistaa yhta ja samaa. En ollut ollenkaan tajunnut, etta Koh Lanta on aika hippihenkinen saari ja Bob Marleyn kuvat ja reggae-kyltit loisti joka paikassa. Yhtena iltana pysahdyttiin kivankuuloiseen Freedom-baariin ja siitapa kiva ilta tulikin.

Freedom-baari aukesi just sopivasti samana iltana. Tuli sinne pari muutakin ihmista, olut oli aluksi vahan lamminta, mutta omistaja tosi kiva heppu, joka tuli kilistelemaan ja juttelemaan meidan kanssa.

Terassi antoi merelle ja sina yhtena iltana kun ei ollut sateista, saatiin ihailla tata hienoa auringonlaskua.

 Minakin otin raikastavaa huikkaa pelien ja juttelun lomassa.

Kaikki seinat, tai siis puunpalat jotka toimittivat seinien ja katon virkaa oli koristeltu hohtavilla teksteilla, joista loytyi mm. monien maiden nimia. Bongasin Ranskan, ja ehka tulevan kotimaan Australian ?

Ja tietty Suomen! Istuinkin ihan sen alle, oli kuulkaa siina helppo hymyilla.

Lopulta paadyttiin illastamaankin siella ja sain riisini ihanan sydamen muotoisena. Tykkaan hirveasti riisista, mutta pakko tunnustaa, etta nyt alkaa hieman jo tokkia. Ja arvatkaa mita mun tekee mieli (ruisleivan lisaksi)? Sosekeittoa ja tomaattisalaattia oliivioljylla!

Have a rainbow brain...Sateenkaariaivo. Joo tama multa onnistuu!

Ei se ole niin vakavaa

Olen ihan rakastunut meidan hostelliin, jossa oltiin Koh Lannalla. Etsiskelin pitkaan kivan nakoista paikkaa eika mulla oikeastaan edes ollut mitaan ennakkokasityksia koko paikasta, mita nyt sen tositv-ohjelman perusteella olin siita kuullut. Osuin kylla ihan napakymppiin, vaikka itse sanonkin!

 Meidan paikka oli Chill out House, sellanen hippikommuunin tapainen paikka ihan rannan tuntumassa, josta loytyi bungaloweja ja huoneita puuhun rakennetusta talosta. Ihanaa! Siella meno oli ihan taivaallista ja kaikki ihmiset tosi mukavia.Myos moderni netti loytyi. Skypetin jopa aidin kanssa tassa puutalossa ja naytin paikkoja!

Baari keinuineen oli uusi lisa rakennukseen. Paikan paalta sai aamiaista ja juomia, jotka kirjattiin kirjaseen ja laskutettiin oleskelun lopussa. Tosi katevaa. Myos tee-ja kahvinurkassa oli kaytossa sama periaate ja nekin lisattiin sitten loppulaskuun. Eipa sekaan tosin ihan paata huimannut. Minun 5 paivan saldo oli alle 1500tbh eli n.35e...

 Ylakertaan johtavat portaan ja takana siintaa omistajien makuuhuone seka tatuointistudio. Kimppakamppameininki tuli siitakin, etta tavaroitaan sai levitella vahan mihin sattuu eika mitaan havinnyt. Kuulemma yhtaan varkausta ei ole siella tapahtunutkaan. Aamuisin omistaja joskus tuli olkkariin parin puhelimen tai kameran kanssa, jotka han oli siepannut taivasalta turvaan. Joo, sielta tuli munkin kamaa pari kertaa...

Kivointa oli kuitenkin kommuunielama. Tassa meidan olohuonetila. Kaikki hengailivat aamuisin ja iltaisin, saattoi jutella tai lukea, mutta jos tahtoi olla yksikseen, ylempaa loytyi myos muita tiloja. Vaikeimmaksi asiaksi osoittautui vastustella muiden huutojen heidan lahtiessa bilettamaan. Meidan viimeisena iltana vedin tietty melkein kaikki mukaan ja paadyttiin Reggae Baariin, josta loytyi lopulta vain meidan porukkaa. Oli alyhauskaa ja kaipaan tuonne jo kovasti takaisin! Aamuisin sai vain pujahtaa aaltoihin ja hengata vapaasti luonnon tilassa, Sade sentaan latisti vahan tatakin hehkutusta, mutta silti meinaan menna sinne joskus takaisin. Ihan varmasti.

Koh Lanta eli melkein selviytyjat

Nyt kun kerran ollaan Thaimaassa,mietin, etta sielta Phuketistahan paasee helposti seikkailemaan lahisaarillekin. Myos muita tuttuja oli menossa yhteen jos toiseen paikkaan, joten mina otin kartan kateen ja valitsin Koh Lannan saaren. Tama valikoitui oikeastaan ihan silla perusteella, etta Ranskan Selviytyjat-ohjelma on kuvattu Koh Lannalla, muuta en saaresta tiennytkaan. No, oli hyva valinta! Tama ei ole viela kovin turistien valloittama paikka vaan enemmankin hippihenkinen saari, jossa hinnatkin ovat pysyneet alhaisimpina kuin esimerkiksi viereisella Koh Phi Phi-saarella.

 Saat suosivat alkuviikosta ja suunnattiin saaren etelanokkaan luonnon puistoon ja majakkaa katselemaan.

 Sisaanpaasy maksu oli 200 tbh/henki ja siihen viela vahan lisaa ajokista. Mutta oli mielestani sen arvoista! Nain alkukaudesta ennen suurimpia turistiryntayksia, paikka oli tosi rauhallinen. Siihen kuuluu kaksi rantaa joista toisella voi uima ja toinen koostuu kivista.

 Mina poseeraan sen majakan kanssa. Nama kuvat on otettu erasta kaveriani varten, joka on hulluna majakoihin. Ihan kivahan tuo oli.

 Luonnonpuiston alueella on myos yksi patikointireitti, vahan alle 2 kilsaa ja paatettiin talsia se lapi. Matkaan meni n. tunti, vahan oli kiipeamista muttei mitenkaan yltiopaisesti. Yksi apinakin nahtiin vilahtavan tien yli.

Hikisen patikkaretken jalkeen oli ihana valua rannalle, jossa ei ollut ketaan muita joten saatiin se ihan yksityiskayttoon! Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja vesi oli lamminta. Siella oli kiva hengata iltapaiva ja unohtaa kieltavat tyovastaukset. Nyt alan taas hommiin ja naputtelemaan kuumeisesti uusia vastauksia ja etsimaan sita tyota...