Freedom-baari aukesi just sopivasti samana iltana. Tuli sinne pari muutakin ihmista, olut oli aluksi vahan lamminta, mutta omistaja tosi kiva heppu, joka tuli kilistelemaan ja juttelemaan meidan kanssa.
Terassi antoi merelle ja sina yhtena iltana kun ei ollut sateista, saatiin ihailla tata hienoa auringonlaskua.
Minakin otin raikastavaa huikkaa pelien ja juttelun lomassa.
Kaikki seinat, tai siis puunpalat jotka toimittivat seinien ja katon virkaa oli koristeltu hohtavilla teksteilla, joista loytyi mm. monien maiden nimia. Bongasin Ranskan, ja ehka tulevan kotimaan Australian ?
Ja tietty Suomen! Istuinkin ihan sen alle, oli kuulkaa siina helppo hymyilla.
Lopulta paadyttiin illastamaankin siella ja sain riisini ihanan sydamen muotoisena. Tykkaan hirveasti riisista, mutta pakko tunnustaa, etta nyt alkaa hieman jo tokkia. Ja arvatkaa mita mun tekee mieli (ruisleivan lisaksi)? Sosekeittoa ja tomaattisalaattia oliivioljylla!
Have a rainbow brain...Sateenkaariaivo. Joo tama multa onnistuu!
Ymmärrän niin hyvin tuon riisin tökkimisen. :D Itsehän en syö riisiä kuin sushissa ja joulupuurossa, mutta no, matkustaminen on usein kompromissien tekemistä etenkin vegenä. ;) En malta odottaa Koh Lantan kokemista, se olisi vuorossa tammikuussa. (Pst ei ole tarkoitus nillittää, mutta aikaisempiin postauksiin liittyen: Se taipuu siis tosiaan Koh Lantalla, ei Koh Lannalla. ^^)
RépondreSupprimerHahah kiva kun korjasit! En oo yhtaan tajunnut kun suomea ei tule puhuttua tai kirjoitettuakaan paljoa. Just eilen tapasin sattumalta suomalaisen tyton ja rupesin sille selittamaan "me mennaan tonne Patonkiin" ja rajahdin yksikseni nauramaan sille Patong Beachin nimea en ollut viela kertaakaan taivuttanut suomeksi. Ranskalaiset vahtasi vieresta "voi jessus noita suomalaisia"-ilmeella. :)
Supprimer